to be ok with stuff

a man said me yesterday with a serious tone
life is horrendous
i replied: in a way, it is.

but...
eventually...
it always comes down to....

whether you are ok with the moment;
whatever is, whatever happens

and in the very moment
when you are aware
you are bound to drop all the interpretations
which are bound to be wrong, and which are bound to bring misery
in that very moment
you are bound to be ok with everything

at the most horrendous case
there can be physical pain
but there will be no suffering

do whatever feels best
and the clearer you see
the likelier you hit whatever is good to hit

and if you feel you hit wrong
if you feel bad
it is all ok
it is all absolutely ok
please don't punish yourself
and if you did, it is ok too
please don't punish yourself from that
learn new mind patterns, if you didn't already

no cell in you
deserves any negativity
even the darkest of the darkest
only love and compassion

live with no resistance
but with acceptance

that is the closest truth you can ever get to

maybe it is like being flowing water
so weak
weaker than anything
surrendering
but it can't be fought against
it just... flows...

and...
we'll all die
probably grow old too
degenerate
we'll be perceived as bad
however much you success in other people's eyes
won't change the facts
why would you run after dead mummies?

and maybe this all seems to be so obvious
even so easy
and it is!
.......and it is not.


a nice song i just discovered:
http://www.youtube.com/watch?v=cTimIVL8o5A

keskiviikkoilta

kävin sitte pitkästä aikaa capoeiratreeneissä. mahtikamaa oli. loistavia tyyppejä oli paikalla, ja niiden kanssa ei ujostuta enää kyllä yhtään vaan sekoilen ihan miten sattuu.
treenien jälkeen mentiin muutaman treenikaverin kans vielä johonki kreikkalaisten pitämään ilmaseen paritanssijuttuun 1,5 tunniks. siellä on asiat vähän kaaottista ja oppiminen hidasta mutta sosialisoitumisen puolesta ihan kai jees.
kävelin kotiin mutta törmäsin matkalla pariin kaveripoikaan, jotka oli menossa baariin. noh, seurasin...... koska kyseessä oli filosofityyppejä, jutteleminen niiden kanssa on aina loistavaa. muutenkin loistavia tyyppejä. toinen niistä muuten määrittelee mut "boheemiks new age -tyypiks", sillai kuulemma hyvällä tavalla, ja "hipiks". ei saateri. nauroin. miten minä elämässäni olen tämmöiseen määritelmään muiden taholta päätynyt... tällä kertaa baarissa puhuttiin mm. uskonnollisuudesta ja onni vs. totuus -tavoitteesta.
kotiin tultuani keskiyön tienoilla juttelin pakistanilaisen kämppikseni kanssa keittiössä. hän ikkunalaudalla ikkuna auki tupakka huulella kuten.... perus ilta.
ja tuli se puolalainenkin kämppikseni siihen sitten. joivat kummatkin vodkaa mehulla, noin ihan rennosti keskiviikko-iltana. sanoin ei kiitos. 
puolalainen sanoi mikä tylsimys olen: en juo, en polta, en käytä huumeita, en syö lihaa.... en siis tee mitään hauskaa. pahinta on se että en syö lihaa.
nauroin.
vähän pahiksia mutta ihan hyviä tyyppejä.

joitain kuvia parin viikon takaa...

voisin yrittää kirjoitella joku kerta jotain muusta kuin itestäni. ne asiat nimittäin mitkä mun päässäni liikkuu on ihan jotain muuta kuin mitä tänne tuppaan kirjoittelemaan.....

some little moments

So can I get your number? Sorry if I hold you too long you must want to go home.
-It's all these English people who feel awkward and are kind of feeling like escaping the situation..... and I am kind of conforming to that behaviorally...... But I don't feel it myself. At all.
Good.

--------------

We are like a family here. We treat each other well. I treat him like I treat my brother. We are like brothers to each other. And I don't treat you like I treat my sister. I treat you like a flatmate.

--------------

Päätettiin sitten eilen yhdentoista tienoilla iltasella spontaanisti kiivetä vanhan hautausmaan isojen kolmemetristen porttien yli hautausmaan sisälle. Ihan ongelmitta se ei sujunut koska se yläreuna oli täynnä semmosia piikkejä. Onneksi meitä oli kaksi, muuten olisi pelottanut vähän liikaa siellä pimeässä vanhojen hautojen keskellä. Ja tultiin kyllä sitten pienen kävelyn jälkeen poiskin. :)

-------------

Kiipesin sitten nyt ensimmäistä kertaa (kunnon korkuisen) vuoren huipulle! Oli toistaiseksi tuulisin paikka tässä elämässä.... Kylmäkin oli. Eikä sumulta nähnyt oikein metriäkään edemmäksi..... Enpä jäisi asumaan :p