jos ne ei olis, ni ne olis jääny sinne mihin ne oli syntynykki. tai korkeintaan käyny puoli vuotta jossain päin maailmaa seikkailunhalusta, ja palannu takaisin.
se tyyppi joka haluaa olla ulkomailla pysyvämmin, on vähän fucked up. jotain meni vikaan jossain kohtaa.
sinänsä juuri näistä tyypeistä oon saanu hyviä ystäviä. ja yksilöinä nämä ovatkin usein kauniita. yrittäneet etsiä sitä omaa lokeroaansa, sitä kuitenkaan usein löytämättä, vielä etsien tai jo hyväksyen.
ja mitä kauemmin hän on rämpiny, sitä syvemmän luonteen näen edessäni.
nyt tätä kirjoittaessani katson Facebookista yhden tyypin profiilin koska halusin tietää missä maassa hän tällä hetkellä on -ilmeisesti Romaniassa. se tyyppi joka oli ollu esim. esim. Nepalissa opettelemassa joitakin parantamistaitoja. hän oli postannut tämän kuvan:
ulkomailla pitempään asuvat tuppaavat oleen vähän ihmeellisiä. kauniilla mutta oudolla tavalla.
mutta ehkä ei ole parempaa tai huonompaa vaihtoehtoa. ehkä meille jokaiselle on polku jota on hyvä seurata, ja se polku ei ole vertailukelpoinen vaan hyvin hyvin ainutlaatuinen.
tässä kohtaa mietin, että mites ne kaikki kiinalaiset tehtaantyöntekijät jotka tekevät 12h työpäiviä 7 päivää viikossa, onko heidänkin polku kauniin ainutlaatuinen.
en tiedä.
mutta tämä johtaa mietintään ehkä se maailma on kaheli paikka.
ja jos maailma on kaheli paikka, niin silloin ne maailman säännöt ovat myös kahelit.
ehkä ne ulkomaille lähteneet vain yrittivät löytää jotakin muuta. todennäköisesti tuloksetta.
paitsi saavat he ehkä jotain. syvyyttä, ymmärrystä. instead of accumulating, they unfold. koska jos haluaa uudelleenrakentua, on ensin murskattava seinät ja katto ja alustakin.
https://www.youtube.com/watch?v=9ogQ0uge06o
