luin pitkästä aikaa Hesaria, missä oli artikkeli vapaalaskijasta ja purjehtijasta, joka asui Helsingin satamassa veneessä kesät ja vapaalaski Alpeilla ja missä lie talvet. nyt hän oli lähdössä pitkälle reissulle huippuvuorille purjeveneellä ase olallaan jääkarhuja varten, missä hän harrastelisi myös vapaalaskemistaan, paikoissa missä tuskin kukaan on edes käynyt. rahaa hän saa freelance kääntämistyöstä etätyönä. hänestä on artikkelissa myös kuva missä hänellä näyttää olevan rastat.
itse en hänen saappaisiin astuisi, jääkarhut ja jäätiköt ovat vähän liikaa. kylmässä veneessä marraskuussa Helsingissä miettisin toisaalta useaan kertaan, että onko tässä mitään järkeä. tuskin löytäisin päästäni myönteistä vastausta. ei, minusta ei hänen elämään olisi.
mutta hänen elämänsä edustaa juuri sitä mitä elämä minusta parhaimmillaan voi olla. se on varmaankin jotain sellaista, mikä on tämän ajan hitti. tehdä vähän jotain etätyötä, ja painottua elämässä elämänhaluun ja seikkailullisuuteen, ei ahkeraan velkapyörässä pyörimiseen.
inspiroivaa, inspiroivaa.
jos jääkarhujen ampuminen ei ole sinun juttusi, ehkä jokin muu olisi? mitä haluat, ei siksi että niin on tapa olla, vaan siksi että haluat? uskallatko olla radikaali?
vuorten huiput aina välillä kutsuvat vaimealla mutta vakaalla äänellään. viisaus ei asu näissä vuorten huipuissa mutta se asuu siinä kutsussa, kutsussa ehdollistumisen toiselle puolelle.
Wednesday, July 4, 2018
Friday, June 22, 2018
irtautuminen toivosta
syvällä, syvemmälle. mitä on valtameren pohjassa? mitä jos valo onkin pimeyteen kietoutunut? se pimeys on egon kuolema.
olen jo kauan hyväksynyt sen ajatuksen, että pääpointti elämässä ei ole rakentaa loistavaa valtakuntaa ympärilleen vaan karistaa itseen kertynyt tavara ja tyhjentää matkalaukkunsakin. näin vertauskuvallisesti.
on ensin kuoltava, jotta voi syntyä. virtaava vesi ei ole jähmettynyttä. on päästettävä irti, jotta voi saada jotain uutta. käsiin tarrautunut vain kuolee.
helppo siitä on puhua ja vaikeampi olla miettimättä, tuleeko siitä epämääräisestä lopulta jotain kultaakin kiiltävämpää. mitä jos siitä ei tule? mitä kun menettää positiiviset odotuksensa, toivonsakin? hyvää siitä tulee, se on varma mutta hyvältä se ei välttämättä näytä. ja voi kun se olisi niin jättekiva jos vain näyttäisi. . . . .
ne jotka eivät ymmärrä, jatkavat autonsa kiillottamista, ja rokki soi.
olen jo kauan hyväksynyt sen ajatuksen, että pääpointti elämässä ei ole rakentaa loistavaa valtakuntaa ympärilleen vaan karistaa itseen kertynyt tavara ja tyhjentää matkalaukkunsakin. näin vertauskuvallisesti.
on ensin kuoltava, jotta voi syntyä. virtaava vesi ei ole jähmettynyttä. on päästettävä irti, jotta voi saada jotain uutta. käsiin tarrautunut vain kuolee.
helppo siitä on puhua ja vaikeampi olla miettimättä, tuleeko siitä epämääräisestä lopulta jotain kultaakin kiiltävämpää. mitä jos siitä ei tule? mitä kun menettää positiiviset odotuksensa, toivonsakin? hyvää siitä tulee, se on varma mutta hyvältä se ei välttämättä näytä. ja voi kun se olisi niin jättekiva jos vain näyttäisi. . . . .
ne jotka eivät ymmärrä, jatkavat autonsa kiillottamista, ja rokki soi.
Sunday, May 20, 2018
have you read the user manual?
kuuntelin tänään huvikseni hiukan Sadhgurua Youtubesta. hän sanoi, että ihminen (ja ihmisen aivot) on tämän maapallon hienoin ja kehittynein härveli, hienompi hilavitkutin mitä iPhone. jos haluat oppia käyttämään jotain tosi hienoa ja kehittynyttä härveliä, on luettava ohjekirja. ilman ohjekirjaa se on vähän sellaista sähläilyä, ja ohjekirja mahdollistaa hyvän käytön. että kun ihminen on hienoin ja kehittynein härveli, olethan lukenut sen ohjekirjan?
tämä jotenkin summailee hyvin niitä juttuja mitä viime vuosina oon prosessoinut. mieleen vaikuttaa ihan sikapaljon kaikki oman itsen vaikutusvallan ulottumattomissa olevat aikaisemmat kokemukset, geenit, ympäristö, mutta juuri tällä hetkellä. se ohjekirjan lukeminen vois olla hyvä juttu.
tää ohjekirjan lukeminen -ajatus toistuu erityisesti itämaisissa hengellisyyksissä. sinä olet viime kädessä vastuussa omista reaktioista ja tunteistasi. siksi esimerkiksi Vipassana -meditointileirillä meditoidessa tarkoitus on mm. olla liikkumatta vaikka kuinka veri lakkaa kiertämästä jaloista ja selkä huutaa kivusta apua. jotta pienennettäisiin omaa reaktiomallia, sitä missä halutaan pois epämiellyttävästä kohti miellyttävään. toisaalta kun sanon joogille, että joku asia elämässä mättää tai että en voi hyvin jostain syystä, hänen mielestä minussa on jotain shaissea. ei ne olosuhteet, vaan minä. olenko kenties syönyt jotain huonoa? olenhan syönyt raakoja kasviksia? mites liikunta?
siksi joogassa kehon puhdistaminen nähdään niin tärkeänä.
ja olen alkanut tajuamaan enemmänkin, että näinhän se on. loppujen lopuksi. kenenkään syy ei mikään tarvitse olla mutta itsellä on loppujen lopuksi ne vaikuttimet.
joillakin ihmisillä on vaan enemmän työstettävää, kuten erityisherkillä tyypillisesti. ja kaikki ei ole aina työstettävissä (esim. joku sarjamurhaajapsykopaattisuus) mutta työstettävyys on hedelmälllinen ja usein konkreettinen lähtökohta.
kun hyvien olosuhteiden vallitessa mielikin voi hyvin, tarvetta ohjekirjalle ei mielestään ole. tarve syntyy vasta silloin kun olosuhteet ei ole parhaat tai mieli ei voi hyvin. siksi hengellisesti kärsimys nähdäänkin positiivisena asiana -se johdattaa ihmisen mieliasioiden ulkopuolelle.
mieliasioista kertoo ihan hyvä läpyskä Tollen läsnäolon voima, kirja englanniksi: https://files.shroomery.org/cms/6584522-EckhartTolle-ThePowerOfNow.pdf
käyttöohjeeksi siitä tuskin on mutta sen ymmärtämiseksi mitä mieli on ja minkälaista sen ulkopuolella on
päivän biisi: https://www.youtube.com/watch?v=7m0WSLUJHKA&index=8&list=RDGMEM6ijAnFTG9nX1G-kbWBUCJAVMYsgP8LkEopM
tämä jotenkin summailee hyvin niitä juttuja mitä viime vuosina oon prosessoinut. mieleen vaikuttaa ihan sikapaljon kaikki oman itsen vaikutusvallan ulottumattomissa olevat aikaisemmat kokemukset, geenit, ympäristö, mutta juuri tällä hetkellä. se ohjekirjan lukeminen vois olla hyvä juttu.
tää ohjekirjan lukeminen -ajatus toistuu erityisesti itämaisissa hengellisyyksissä. sinä olet viime kädessä vastuussa omista reaktioista ja tunteistasi. siksi esimerkiksi Vipassana -meditointileirillä meditoidessa tarkoitus on mm. olla liikkumatta vaikka kuinka veri lakkaa kiertämästä jaloista ja selkä huutaa kivusta apua. jotta pienennettäisiin omaa reaktiomallia, sitä missä halutaan pois epämiellyttävästä kohti miellyttävään. toisaalta kun sanon joogille, että joku asia elämässä mättää tai että en voi hyvin jostain syystä, hänen mielestä minussa on jotain shaissea. ei ne olosuhteet, vaan minä. olenko kenties syönyt jotain huonoa? olenhan syönyt raakoja kasviksia? mites liikunta?
siksi joogassa kehon puhdistaminen nähdään niin tärkeänä.
ja olen alkanut tajuamaan enemmänkin, että näinhän se on. loppujen lopuksi. kenenkään syy ei mikään tarvitse olla mutta itsellä on loppujen lopuksi ne vaikuttimet.
joillakin ihmisillä on vaan enemmän työstettävää, kuten erityisherkillä tyypillisesti. ja kaikki ei ole aina työstettävissä (esim. joku sarjamurhaajapsykopaattisuus) mutta työstettävyys on hedelmälllinen ja usein konkreettinen lähtökohta.
kun hyvien olosuhteiden vallitessa mielikin voi hyvin, tarvetta ohjekirjalle ei mielestään ole. tarve syntyy vasta silloin kun olosuhteet ei ole parhaat tai mieli ei voi hyvin. siksi hengellisesti kärsimys nähdäänkin positiivisena asiana -se johdattaa ihmisen mieliasioiden ulkopuolelle.
mieliasioista kertoo ihan hyvä läpyskä Tollen läsnäolon voima, kirja englanniksi: https://files.shroomery.org/cms/6584522-EckhartTolle-ThePowerOfNow.pdf
käyttöohjeeksi siitä tuskin on mutta sen ymmärtämiseksi mitä mieli on ja minkälaista sen ulkopuolella on
päivän biisi: https://www.youtube.com/watch?v=7m0WSLUJHKA&index=8&list=RDGMEM6ijAnFTG9nX1G-kbWBUCJAVMYsgP8LkEopM
Monday, April 16, 2018
Uusia tuulia pohjoisesta
Mun näyttelijäntyön opettaja sanoi kymmenen vuotta sitten
mulle, ettei mun tarvitse enää yrittää teeskennellä epävarmaa ihmistä, että hän
on jo nähnyt mitä mä oon. Hän on jo nähnyt, että olen varma.
Ja nyt kymmenen vuoden päästä. Tiedän, että varmuus on
vahvuuteni. Se varmuus ei ole lihasta, eikä se ole terävää kieltä. Se ei ole
muiden tökkimistä tikulla. Jotkut kutsuisivat sitä resilienssiksi mutta sekään
ei sitä täysin kuvaa. Kuin olisin ollut taistelija.
Vahvuuteni on myös herkkyys. Herkkyys on intensiivisyyttä,
syvyyttä, reaktiivisuutta (mitä viimeisintä on työstettävä). Joogi Intiassa
sanoi, että herkkyys on kuin tietokone paremmilla tehosteilla. Mutta sen käyttö
vaatii käyttäjältä enemmän tietämystä, ja mitä tehokkaampi kone, sitä enemmän
taitoa se käyttäjältä vaatii. Siksi herkkyys voi loistaa tai kääntyä itseään
vastaan. Parempi siis lukea kunnolla koneen manuaali.
Vahvuuteni on myös jokin viisaus. Näytin videota itsestäni
lapsena ystävälle, ja hän sanoi että näytän videolla kuin olisin jo vanha. Ja
vanhaksi minua on kutsuttu monta kertaa.
Jokainen meistä voi löytää itsestämme ainakin kolme
vahvuutta. Ei niihin heikkouksiin kannata liikaa tuijottaa. Tiedostaa ne mutta
elää vahvuuksien kautta.
----------------------------
Välillä näkee ihmisiä, jotka elävät mahtavaa elämää, ainakin mielestäni. Ei kauhean usein mutta aina joskus. Sellaista omille arvoille soveltuvaa hienoa elämää hyvällä pohjalla.
Parhaimmillaan se voi toimia suunnannäyttäjänä, ja inspiraation lähteenä, itselleen. On ihan hyvä olla tässä ja tuohon suuntaan on hyvä kulkea.
EIkä se elämän sisältö nyt ole se juttu. Vaan elämänmakuisuus. Että se, mitä tahansa tekeekään, on juuri sitä mitä haluaa tehdä ei turvallisuuden tai vallanjanon vaan elämän kannalta. Ja usein se hajottaa palapelin takaisin paloihin mutta se on sen hinta. Elämänmakuisuudella on suuri hinta, ainakin useimmilla. Ehkä on olemassa poikkeusyksilöitä, joille vaan on suotu hyvä pohja esimerkiksi geenien ja kasvuympäristön muodossa. He kuitenkaan tuskin lukevat tätä vaan ovat tälläkin hetkellä lumilautailemassa Alpeilla tai jotain muuta hurjaa.
Sunday, March 11, 2018
Naisvaltaisten alojen palkat
Palkoista en ole ikinä ollut sinänsä kiinnostunut. Kiinnostunut toisaalta olen sellaisista asioista kuten tasa-arvo.
Hesari kirjoitteli vähän aikaa sitten lastentarhaopettajien huonosta palkasta, mediaaniansiona 2400e kuussa (IS palkkavertailut '17). Palkka on huono kun ottaa huomioon yliopistokoulutuksen ja työn vastuun jne., ja vertaa esim. luokanopettajien palkkaan, mikä on jotain vajaa 3200e.
Miksi naisvaltaisilla aloilla on yleensä ottaen huonompi palkkaus? Katson IS palkkavertailua mihin ammatit on laitettu järjestykseen palkan perusteella, ja alle 2300e palkat ovat melkein poikkeuksetta kaikki naisvaltaisia aloja -lastenhoito, hoitoala, siivous, kampaamot, kahvilat, eläintenhoito, vaatetusala, ompelijat, kassanhoitajat, keittiötyöntekijät, kotipalvelu, ... poikkeukset ovat linja-autokuskit, maanviljelijät ja hautaustyöntekijät näiden mediaanipalkkana reilu 2200e. alle 2200e palkoissa ainakin 95% ammateista ovat naisvaltaisilta aloilta.
Kun katsotaan tyypillisten miesvaltaisten amis-alojen palkkoja :
Rakennusalan avustavat työntekijät 2654
Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat 2668
Automaatioasentajat ja -korjaajat 2678
Talonrakentajat 2700
Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 2820
Paperimassan sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät 2941
Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät 2932
Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 2933
Jätteenpoltto- ja vedenpuhdistuslaitosten prosessinhoitajat 3048
Putkiasentajat 3100
Muut sähköasentajat 3108
Kuljetustyöntekijät 3168
Nuohooja 3300
Toki naisvaltaiset alat yltävät samoihin 2700-3100e palkkoihin mutta sitten vähintään sillä AMK-tasoisella koulutuksella (esim. terveydenhoitaja AMK ja sosiaalityöntekijä -maisteri), joten vertailukelpoisuus loppui siihen.
Olen kuullut sanottavan, että naisvaltaisten alojen huonompi palkkaus johtuu osittain siitä, että ne ovat julkisin varoin kustannettu (esim. lähihoitaja kaupungin sairaalassa). Väittäisin kuitenkin, että aika moni hoitoalan työntekijä, ompelijat, siivoojat, perhepäivähoitajat jne. ovat yksityisellä sektorilla töissä ilman sen parempaa palkkaa.
Joku vedenpuhdistuslaitoksen prosessinhoitaja toki on tärkeä työ mutta miksi vanhustenhoitajan työ arvotetaan yhteiskunnassa vähemmän tärkeäksi? Julkisella puolella molemmat työskentelevät. On huono jos vedenpuhdistuslaitos ei toimi mutta on myös huono, jos vanhukset jätetään kuolemaan sänkyihinsä mistään välittämättä. Eikä se vanhustenhoitajankaan työ kevyintä ole fyysisestikään.
Miksi?
Ei tarvitse mennä pitkälle menneisyyteen kun naiset olivat kotona, ja hoitivat lapset, vanhukset, siivouksen, ompelun, puutarhanhoidon ja minkä lie muun. He eivät saaneet siitä palkkaa, vaan elivät miehen ansiolla. Koska mies toi leivän pöytään. Tällainen naisellinen työ siis tuli vähän kuin sivussa, ja ehkä sitä pidettiin oletuksena, ja miehen ansioista oltiin enemmän riippuvaisia. Koska naiset eivät olleet yleisesti ottaen missään valta-asemassa yhteiskunnassa, ehkä kun hoitotyöstä ja lastenhoidosta ym. muodostettiin palkkatyötä, sitä ei koskaan arvostettu samalla lailla.
Ja jos näin on, on vääryys että naisvaltaisilta aloilta maksetaan vähemmän palkkaa. En pidä sanasta feminismi mutta pidän sanasta tasa-arvo.
Toisaalta ei ole tasa-arvoa laittaa nais- ja miespopulaatio samalle viivalle, kuten sanoa naiselle "rupee putkimieheks äläkä valita", jos näiden populaatioiden välillä on erilaisia vahvuuksia ja laatuja ja kiinnostuksen kohteita.
Rupee putkimieheks äläkä valita. Miksi naiset tyypillisesti suuntautuvat huonommin palkatuille naisvaltaisille aloille kuten sosiaali- ja terveysalalle? Näin nojatuolifilosofimaisesti keksi ainakin seuraavat syyt:
- Sosiaalinen malli. Tytöt näkevät naisia hoitajina ja partureina, miehiä putkimiehinä ja nuohoojina. Tämä malli näkyy tosielämässä, elokuvissa, piirretyissä...
- Tytöt opetetaan tytöiksi: heille ostetaan nukkeja joita voivat hoitaa, ja tytöiltä odotetaan enemmän siisteyttä mitä pojilta jne.
- Tietyt alat koetaan historiallisista syistä suotavammaksi tytöille kuin toiset -tällaiset piilevätkin arvot lapsi herkästi imee
-Erilainen fysiikka -naiset ovat tyypillisesti heikompia -tämä tosin ei vaikuta suurimpaan osaan aloista
- Ehkä jonkinlainen muu biologinen komponentti -naisilla on matalammat testosteronitasot mitä miehillä esimerkiks
- Mahdolliset syvemmällä olevat vaikutukset. Tulee mieleen tutkimus missä osallistujat katsovat videota missä vauva itkee. Jos osallistujille kerrotaan,että vauva on poika, he kertovat että kokevat vauvan vaativan jotain, ja että he jättävät vauvan maahan. Jos osallistujille kerrotaan, että vauva on tyttö, he ottavat itkevän vauvan syliinsä koska se kaipaa lohtua. Eli poikavauva nähdään itsenäisenä vaativana, tyttövauva riippuvaisena hauraana. Toisaalta tällainen voisi vahvistaa tyttöjen tunneälyä vaikkei niinkään itsenäisyyttä.
Eli vaihtoehdot:
1. Tyypillisesti tai historiallisesti naisvaltaisten alojen palkka koulutukseen ja työmäärään ja vastuuseen nähden yhtä isoksi mitä miesvaltaisten alojen
2. Kannustetaan naisia myös miesvaltaisille aloille. Tämä vaatisi yhteiskunnallisen muutoksen erilaisine animaatioelokuvineen. Ja tämä vaihtoehto on eettinen ainoastaan jos koetaan ettei nais- ja miespopulaatioiden välillä ole eroja esimerkiksi kiinnostusten suhteen, mitä suuresti epäilen.
3. Annetaan asian olla miten se on nyt, antaen epätasa-arvon vallita sukupuolten välillä
Huom. Tämä hajatelma koski ainoastaan tyypillisesti naisvaltaisten ja tyypillisesti miesvaltaisten alojen palkkaeroja. On toki ammatteja mitkä ovat tyypillisesti tasaväkisiä sukupuolen suhteen esim. näyttelijät. Lisäksi on toki muita syitä siihen, miksi naiset saavat keskimäärin vähemmän palkkaa kuin miehet (esim. se, että miehistä tulee todennäköisemmin johtajia ja etenevät urallaan, samalla kun naiset kouluttautuvat enemmän, mikä olisi toki toisen nojatuolifilosofoinnin paikka). Lisäksi populaatioista puhuttaessa ajatukseen sisältyy myös käsite hajonta ja sitä kautta yksilölliset erot.
Hesari kirjoitteli vähän aikaa sitten lastentarhaopettajien huonosta palkasta, mediaaniansiona 2400e kuussa (IS palkkavertailut '17). Palkka on huono kun ottaa huomioon yliopistokoulutuksen ja työn vastuun jne., ja vertaa esim. luokanopettajien palkkaan, mikä on jotain vajaa 3200e.
Miksi naisvaltaisilla aloilla on yleensä ottaen huonompi palkkaus? Katson IS palkkavertailua mihin ammatit on laitettu järjestykseen palkan perusteella, ja alle 2300e palkat ovat melkein poikkeuksetta kaikki naisvaltaisia aloja -lastenhoito, hoitoala, siivous, kampaamot, kahvilat, eläintenhoito, vaatetusala, ompelijat, kassanhoitajat, keittiötyöntekijät, kotipalvelu, ... poikkeukset ovat linja-autokuskit, maanviljelijät ja hautaustyöntekijät näiden mediaanipalkkana reilu 2200e. alle 2200e palkoissa ainakin 95% ammateista ovat naisvaltaisilta aloilta.
Kun katsotaan tyypillisten miesvaltaisten amis-alojen palkkoja :
Rakennusalan avustavat työntekijät 2654
Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat 2668
Automaatioasentajat ja -korjaajat 2678
Talonrakentajat 2700
Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 2820
Paperimassan sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät 2941
Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät 2932
Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 2933
Jätteenpoltto- ja vedenpuhdistuslaitosten prosessinhoitajat 3048
Putkiasentajat 3100
Muut sähköasentajat 3108
Kuljetustyöntekijät 3168
Nuohooja 3300
Toki naisvaltaiset alat yltävät samoihin 2700-3100e palkkoihin mutta sitten vähintään sillä AMK-tasoisella koulutuksella (esim. terveydenhoitaja AMK ja sosiaalityöntekijä -maisteri), joten vertailukelpoisuus loppui siihen.
Olen kuullut sanottavan, että naisvaltaisten alojen huonompi palkkaus johtuu osittain siitä, että ne ovat julkisin varoin kustannettu (esim. lähihoitaja kaupungin sairaalassa). Väittäisin kuitenkin, että aika moni hoitoalan työntekijä, ompelijat, siivoojat, perhepäivähoitajat jne. ovat yksityisellä sektorilla töissä ilman sen parempaa palkkaa.
Joku vedenpuhdistuslaitoksen prosessinhoitaja toki on tärkeä työ mutta miksi vanhustenhoitajan työ arvotetaan yhteiskunnassa vähemmän tärkeäksi? Julkisella puolella molemmat työskentelevät. On huono jos vedenpuhdistuslaitos ei toimi mutta on myös huono, jos vanhukset jätetään kuolemaan sänkyihinsä mistään välittämättä. Eikä se vanhustenhoitajankaan työ kevyintä ole fyysisestikään.
Miksi?
Ei tarvitse mennä pitkälle menneisyyteen kun naiset olivat kotona, ja hoitivat lapset, vanhukset, siivouksen, ompelun, puutarhanhoidon ja minkä lie muun. He eivät saaneet siitä palkkaa, vaan elivät miehen ansiolla. Koska mies toi leivän pöytään. Tällainen naisellinen työ siis tuli vähän kuin sivussa, ja ehkä sitä pidettiin oletuksena, ja miehen ansioista oltiin enemmän riippuvaisia. Koska naiset eivät olleet yleisesti ottaen missään valta-asemassa yhteiskunnassa, ehkä kun hoitotyöstä ja lastenhoidosta ym. muodostettiin palkkatyötä, sitä ei koskaan arvostettu samalla lailla.
Ja jos näin on, on vääryys että naisvaltaisilta aloilta maksetaan vähemmän palkkaa. En pidä sanasta feminismi mutta pidän sanasta tasa-arvo.
Toisaalta ei ole tasa-arvoa laittaa nais- ja miespopulaatio samalle viivalle, kuten sanoa naiselle "rupee putkimieheks äläkä valita", jos näiden populaatioiden välillä on erilaisia vahvuuksia ja laatuja ja kiinnostuksen kohteita.
Rupee putkimieheks äläkä valita. Miksi naiset tyypillisesti suuntautuvat huonommin palkatuille naisvaltaisille aloille kuten sosiaali- ja terveysalalle? Näin nojatuolifilosofimaisesti keksi ainakin seuraavat syyt:
- Sosiaalinen malli. Tytöt näkevät naisia hoitajina ja partureina, miehiä putkimiehinä ja nuohoojina. Tämä malli näkyy tosielämässä, elokuvissa, piirretyissä...
- Tytöt opetetaan tytöiksi: heille ostetaan nukkeja joita voivat hoitaa, ja tytöiltä odotetaan enemmän siisteyttä mitä pojilta jne.
- Tietyt alat koetaan historiallisista syistä suotavammaksi tytöille kuin toiset -tällaiset piilevätkin arvot lapsi herkästi imee
-Erilainen fysiikka -naiset ovat tyypillisesti heikompia -tämä tosin ei vaikuta suurimpaan osaan aloista
- Ehkä jonkinlainen muu biologinen komponentti -naisilla on matalammat testosteronitasot mitä miehillä esimerkiks
- Mahdolliset syvemmällä olevat vaikutukset. Tulee mieleen tutkimus missä osallistujat katsovat videota missä vauva itkee. Jos osallistujille kerrotaan,että vauva on poika, he kertovat että kokevat vauvan vaativan jotain, ja että he jättävät vauvan maahan. Jos osallistujille kerrotaan, että vauva on tyttö, he ottavat itkevän vauvan syliinsä koska se kaipaa lohtua. Eli poikavauva nähdään itsenäisenä vaativana, tyttövauva riippuvaisena hauraana. Toisaalta tällainen voisi vahvistaa tyttöjen tunneälyä vaikkei niinkään itsenäisyyttä.
Eli vaihtoehdot:
1. Tyypillisesti tai historiallisesti naisvaltaisten alojen palkka koulutukseen ja työmäärään ja vastuuseen nähden yhtä isoksi mitä miesvaltaisten alojen
2. Kannustetaan naisia myös miesvaltaisille aloille. Tämä vaatisi yhteiskunnallisen muutoksen erilaisine animaatioelokuvineen. Ja tämä vaihtoehto on eettinen ainoastaan jos koetaan ettei nais- ja miespopulaatioiden välillä ole eroja esimerkiksi kiinnostusten suhteen, mitä suuresti epäilen.
3. Annetaan asian olla miten se on nyt, antaen epätasa-arvon vallita sukupuolten välillä
Huom. Tämä hajatelma koski ainoastaan tyypillisesti naisvaltaisten ja tyypillisesti miesvaltaisten alojen palkkaeroja. On toki ammatteja mitkä ovat tyypillisesti tasaväkisiä sukupuolen suhteen esim. näyttelijät. Lisäksi on toki muita syitä siihen, miksi naiset saavat keskimäärin vähemmän palkkaa kuin miehet (esim. se, että miehistä tulee todennäköisemmin johtajia ja etenevät urallaan, samalla kun naiset kouluttautuvat enemmän, mikä olisi toki toisen nojatuolifilosofoinnin paikka). Lisäksi populaatioista puhuttaessa ajatukseen sisältyy myös käsite hajonta ja sitä kautta yksilölliset erot.
Monday, February 26, 2018
normaaliudesta eroon
"start a huge, foolish project, like Noah…it makes absolutely no difference what people think of you." Rumi
"elämä helpottui, kun hän ei yrittänytkään olla enää normaali."
normaaliuden hakeminen on ainakin itselleni ollut sellainen jatkuva alitajunnassa leijuva ajatus, mitä olen yrittänyt kyseenalaistaa kuitenkaan siinä täysin onnistumatta. luulen, etten ole ainoa.
ihminen on laumaeläin, ja ehkä peräti mitä herkempi ihmisenä on, sitä herkemmin haluaa sopia joukkoon tai ylipäätään sitä herkemmin imee itseensä myös niitä huonoja ajatusmalleja. minulle sanottiin Intiassa, että jos muut ovat likaisia possuja, haluanko yrittää sopia joukkoon. toisin sanoen, joukkoon sopiminen ei ole itseisarvo. mikä on loogisesti selvää mutta alitajunta voi aina sooloilla.
ainakin buddhalaisuudessa on ajatus, että on parasta kävellä "totuuden tietä" yksin ellei löydä vähintään vertaistaan. tässä taustalla on ymmärtääkseni ajatus, että normaalius on possuilua. esimerkkejä tästä nykymaailmassa voisivat olla vaikkapa päihteiden käyttö, television ylenpalttinen katsominen, roskaruoan syöminen, internetissä roikkuminen, pelko, tai negatiivisten ihmisten kanssa hengailu, mitkä eivät hengellisiä tai muitakaan rakentavia tavoitteita palvele.
pointti ei kuitenkaan ole millään lailla tuomita muiden elämäntapoja tai olemusta, nostaen itseään jalustalle, koska juuri se tekisi itsestä possun siinä hetkessä. enemmänkin pointtina valita itselle rakentavat ja toimivat jutut. ja sitä kannustaa se, ettei tarvitse yrittää olla normaali.
voi toteuttaa vapaasti omia villejä unelmiaan. tehdä niitä asioita mistä nauttii ja mitkä ovat itselle rakentavia ja hyviä. lepokin voi olla paras ratkaisu.
itse kirjoitan säännöllisin väliajoin ihan paperille, sensuroimatta yhtäkään ajatusta, että mitä haluan. ja se voi olla siis mitä vain. ja tämä menetelmä toimii hyvin vain jos ne oikeasti kirjoittaa alas -päässään pyörittely on haurasta. se tuo horisonttiin niitä asioita mitä kohti on hyvä kävellä.
itselleni surffaus on symboli jonkin sellaisen oman villin unelman toteuttamiselle. ehkä koska se oli oma villi unelmani, mitä toteutin -kunnes tajusin etten ollutkaan kiinnostunut vauhdista ja vaarasta.
"elämä helpottui, kun hän ei yrittänytkään olla enää normaali."
normaaliuden hakeminen on ainakin itselleni ollut sellainen jatkuva alitajunnassa leijuva ajatus, mitä olen yrittänyt kyseenalaistaa kuitenkaan siinä täysin onnistumatta. luulen, etten ole ainoa.
ihminen on laumaeläin, ja ehkä peräti mitä herkempi ihmisenä on, sitä herkemmin haluaa sopia joukkoon tai ylipäätään sitä herkemmin imee itseensä myös niitä huonoja ajatusmalleja. minulle sanottiin Intiassa, että jos muut ovat likaisia possuja, haluanko yrittää sopia joukkoon. toisin sanoen, joukkoon sopiminen ei ole itseisarvo. mikä on loogisesti selvää mutta alitajunta voi aina sooloilla.
ainakin buddhalaisuudessa on ajatus, että on parasta kävellä "totuuden tietä" yksin ellei löydä vähintään vertaistaan. tässä taustalla on ymmärtääkseni ajatus, että normaalius on possuilua. esimerkkejä tästä nykymaailmassa voisivat olla vaikkapa päihteiden käyttö, television ylenpalttinen katsominen, roskaruoan syöminen, internetissä roikkuminen, pelko, tai negatiivisten ihmisten kanssa hengailu, mitkä eivät hengellisiä tai muitakaan rakentavia tavoitteita palvele.
pointti ei kuitenkaan ole millään lailla tuomita muiden elämäntapoja tai olemusta, nostaen itseään jalustalle, koska juuri se tekisi itsestä possun siinä hetkessä. enemmänkin pointtina valita itselle rakentavat ja toimivat jutut. ja sitä kannustaa se, ettei tarvitse yrittää olla normaali.
voi toteuttaa vapaasti omia villejä unelmiaan. tehdä niitä asioita mistä nauttii ja mitkä ovat itselle rakentavia ja hyviä. lepokin voi olla paras ratkaisu.
itse kirjoitan säännöllisin väliajoin ihan paperille, sensuroimatta yhtäkään ajatusta, että mitä haluan. ja se voi olla siis mitä vain. ja tämä menetelmä toimii hyvin vain jos ne oikeasti kirjoittaa alas -päässään pyörittely on haurasta. se tuo horisonttiin niitä asioita mitä kohti on hyvä kävellä.
itselleni surffaus on symboli jonkin sellaisen oman villin unelman toteuttamiselle. ehkä koska se oli oma villi unelmani, mitä toteutin -kunnes tajusin etten ollutkaan kiinnostunut vauhdista ja vaarasta.
Saturday, February 17, 2018
ihmisen nousu ja tuho
'Stop acting so small. You are the universe in ecstatic motion.'
'Set your life on fire. Seek those who fan your flames.'
'Respond to every call that excites your spirit.'
...mutta entä jos on väsynyt?
silloin Vesa-Matti laulaa...
kysyin Intiassa muuten joogilta, tosin jo 1.5v sit, että ehkä kuten Eino Leino on kirjoittanut, mullakin on tahtoa mutta ei voimaa. hän sanoi, että se on juuri toisin päin; mulla on voimaa vaan ei tahtoa!
Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta
Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta
Turhaan, oi turhaan tartun ma hetkehen kiini;
Riemua ei suo rattoisa seura, ei viini
Häipyvät taakse tahtoni ylpeät päivät
Henkeni hurmat ammoin jo jälkehen jäivät
Notkosta nousin. Taasko on painua tieni?
Toivoni ainoo: tuskaton tuokio pieni
Tiedän ma: rauha on mullassa suotu
Etsijän tielle ei lepo lempeä luotu
Pohjoinen puhuu, myrskyhyn aurinko vaipuu
Jää punajuova; kauneuden voimaton kaipuu
Upposi mereen unteni kukkivat kunnaat
Mies olen köyhä: kalliit on laulujen lunnaat
Kaikkeni annoin, hetken ma heilua jaksoin
Haavehen kullat mun mieleni murheella maksoin
Uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka!
Liikako lienee pantukin paatinen taakka?
Tai olen niitä, joilla on tahto, ei voima?
Voittoni tyhjä, työn tulos tuntoni soima
Siis oli suotta kestetyt, vaikeat vaivat
Katkotut kahleet, poltetut, rakkahat laivat?
Nytkö ma kaaduin, kun oli kaikkeni tarpeen?
Jähmetyn jääksi, kun meni haavani arpeen?
Toivoton taisto taivaan valtoja vastaan
Kaikuvi kannel; lohduta laulu ei lastaan
Hallatar haastaa, soi sävel sortuvin siivin
Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin
'Set your life on fire. Seek those who fan your flames.'
'Respond to every call that excites your spirit.'
...mutta entä jos on väsynyt?
silloin Vesa-Matti laulaa...
kysyin Intiassa muuten joogilta, tosin jo 1.5v sit, että ehkä kuten Eino Leino on kirjoittanut, mullakin on tahtoa mutta ei voimaa. hän sanoi, että se on juuri toisin päin; mulla on voimaa vaan ei tahtoa!
Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta
Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta
Turhaan, oi turhaan tartun ma hetkehen kiini;
Riemua ei suo rattoisa seura, ei viini
Häipyvät taakse tahtoni ylpeät päivät
Henkeni hurmat ammoin jo jälkehen jäivät
Notkosta nousin. Taasko on painua tieni?
Toivoni ainoo: tuskaton tuokio pieni
Tiedän ma: rauha on mullassa suotu
Etsijän tielle ei lepo lempeä luotu
Pohjoinen puhuu, myrskyhyn aurinko vaipuu
Jää punajuova; kauneuden voimaton kaipuu
Upposi mereen unteni kukkivat kunnaat
Mies olen köyhä: kalliit on laulujen lunnaat
Kaikkeni annoin, hetken ma heilua jaksoin
Haavehen kullat mun mieleni murheella maksoin
Uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka!
Liikako lienee pantukin paatinen taakka?
Tai olen niitä, joilla on tahto, ei voima?
Voittoni tyhjä, työn tulos tuntoni soima
Siis oli suotta kestetyt, vaikeat vaivat
Katkotut kahleet, poltetut, rakkahat laivat?
Nytkö ma kaaduin, kun oli kaikkeni tarpeen?
Jähmetyn jääksi, kun meni haavani arpeen?
Toivoton taisto taivaan valtoja vastaan
Kaikuvi kannel; lohduta laulu ei lastaan
Hallatar haastaa, soi sävel sortuvin siivin
Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin
Thursday, February 1, 2018
liekki
olen todella kiitollinen. kaikesta.
ja mikä parasta, minua työnnetään vain eteenpäin.
eikä ainoastaan eteenpäin hautaan, vaan eteenpäin kohti...
liekki on sisälläni vaikka joskus sen läsnäolon tunteen turrutankin. turruttaminen ei onnistu pitkän aikaa koska liekki lopulta haluaa että se tunnetaan.
ja annan sen olla miten se haluaa. ja teen lopulta kuin se haluaa. pidän vain omia taukoja, eikä se kapinoi. ei sen tarvitse.
ja mikä parasta, minua työnnetään vain eteenpäin.
eikä ainoastaan eteenpäin hautaan, vaan eteenpäin kohti...
liekki on sisälläni vaikka joskus sen läsnäolon tunteen turrutankin. turruttaminen ei onnistu pitkän aikaa koska liekki lopulta haluaa että se tunnetaan.
ja annan sen olla miten se haluaa. ja teen lopulta kuin se haluaa. pidän vain omia taukoja, eikä se kapinoi. ei sen tarvitse.
Tuesday, January 30, 2018
Kuvia Intiasta
Muutama kuva kuukauden Intian reissulta. :)
Vuoren päällä.
Tässä alla pari kuvaa viidakossa asuvan joogin luota. Hänellä on siellä tämmöinen pieni savimaja, ja välillä jotkut tulee häntä vierailemaan -usein jos on jotain vaivoja. Joogi toimii jonkunlaisena parantajana. Unettomuuteeni hän muuten suositteli päähän iskemistä oikeaan kohtaan (mikä tuntui todella hyvältä) ja antoi jotain yrttejä, ja olkapääni vaurioon "napsautteli hermoja" sormien kautta ja mitä lie -en muista kaikkea. Mies on yli 100-vuotias mutta käyttäytyy kuin lapsista lapsin. Täynnä energiaa, iloa, voimaa, rakkautta ja lapsenomaisuutta. Inspiroiva olemus.
Apina tuli vierailemaan kylään.
Kohta syödään.
Nyt jutellaan chai teen äärellä elämästä ja kuolemasta ja sielusta ja ja.
Viidakossa vuorta pitkin talsimassa -mentiin katsomaan luolia missä joku saksalainen nainen oli meditoinut muutama vuosikymmen. Kyllä siellä nytkin meditoi pari tyyppiä -siis asuivat luolissa ja meditoivat päivät läpeen tai vastaavaa. Mentiin porukalla, ja tässä yksi toinen vuorellekiipeilevä -intialainen olikohan fysiologian yliopisto-ope/tutkija tms. joka oli "hengellistynyt". Meillä oli todella mielenkiintoisia keskusteluja muutamana päivänä.
perus. jonku pienessä pihassa oli muutama lehmä -saapa aamupalaksi vaikka maitovelliä!
Vuoren päällä.
Tässä alla pari kuvaa viidakossa asuvan joogin luota. Hänellä on siellä tämmöinen pieni savimaja, ja välillä jotkut tulee häntä vierailemaan -usein jos on jotain vaivoja. Joogi toimii jonkunlaisena parantajana. Unettomuuteeni hän muuten suositteli päähän iskemistä oikeaan kohtaan (mikä tuntui todella hyvältä) ja antoi jotain yrttejä, ja olkapääni vaurioon "napsautteli hermoja" sormien kautta ja mitä lie -en muista kaikkea. Mies on yli 100-vuotias mutta käyttäytyy kuin lapsista lapsin. Täynnä energiaa, iloa, voimaa, rakkautta ja lapsenomaisuutta. Inspiroiva olemus.
Apina tuli vierailemaan kylään.
Kohta syödään.
Nyt jutellaan chai teen äärellä elämästä ja kuolemasta ja sielusta ja ja.
Viidakossa vuorta pitkin talsimassa -mentiin katsomaan luolia missä joku saksalainen nainen oli meditoinut muutama vuosikymmen. Kyllä siellä nytkin meditoi pari tyyppiä -siis asuivat luolissa ja meditoivat päivät läpeen tai vastaavaa. Mentiin porukalla, ja tässä yksi toinen vuorellekiipeilevä -intialainen olikohan fysiologian yliopisto-ope/tutkija tms. joka oli "hengellistynyt". Meillä oli todella mielenkiintoisia keskusteluja muutamana päivänä.
perus. jonku pienessä pihassa oli muutama lehmä -saapa aamupalaksi vaikka maitovelliä!
Hän odottaa sinua portin luona.
Nautaeläimiä kadut täynnä.
Apina sai leipää.
Subscribe to:
Posts (Atom)