Sunday, March 11, 2018

Naisvaltaisten alojen palkat

Palkoista en ole ikinä ollut sinänsä kiinnostunut. Kiinnostunut toisaalta olen sellaisista asioista kuten tasa-arvo.

Hesari kirjoitteli vähän aikaa sitten lastentarhaopettajien huonosta palkasta, mediaaniansiona 2400e kuussa (IS palkkavertailut '17). Palkka on huono kun ottaa huomioon yliopistokoulutuksen ja työn vastuun jne., ja vertaa esim. luokanopettajien palkkaan, mikä on jotain vajaa 3200e.

Miksi naisvaltaisilla aloilla on yleensä ottaen huonompi palkkaus? Katson IS palkkavertailua mihin ammatit on laitettu järjestykseen palkan perusteella, ja alle 2300e palkat ovat melkein poikkeuksetta kaikki naisvaltaisia aloja -lastenhoito, hoitoala, siivous, kampaamot, kahvilat, eläintenhoito, vaatetusala, ompelijat, kassanhoitajat, keittiötyöntekijät, kotipalvelu, ... poikkeukset ovat linja-autokuskit, maanviljelijät ja hautaustyöntekijät näiden mediaanipalkkana reilu 2200e. alle 2200e palkoissa ainakin 95% ammateista ovat naisvaltaisilta aloilta.

Kun katsotaan tyypillisten miesvaltaisten amis-alojen palkkoja :
Rakennusalan avustavat työntekijät 2654
Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat 2668
Automaatioasentajat ja -korjaajat 2678
Talonrakentajat 2700
Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 2820
Paperimassan sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät 2941
Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät 2932
Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät 2933
Jätteenpoltto- ja vedenpuhdistuslaitosten prosessinhoitajat 3048
Putkiasentajat 3100
Muut sähköasentajat 3108
Kuljetustyöntekijät 3168
Nuohooja 3300

Toki naisvaltaiset alat yltävät samoihin 2700-3100e palkkoihin mutta sitten vähintään sillä AMK-tasoisella koulutuksella (esim. terveydenhoitaja AMK ja sosiaalityöntekijä -maisteri), joten vertailukelpoisuus loppui siihen.

Olen kuullut sanottavan, että naisvaltaisten alojen huonompi palkkaus johtuu osittain siitä, että ne ovat julkisin varoin kustannettu (esim. lähihoitaja kaupungin sairaalassa). Väittäisin kuitenkin, että aika moni hoitoalan työntekijä, ompelijat, siivoojat, perhepäivähoitajat jne. ovat yksityisellä sektorilla töissä ilman sen parempaa palkkaa.

Joku vedenpuhdistuslaitoksen prosessinhoitaja toki on tärkeä työ mutta miksi vanhustenhoitajan työ arvotetaan yhteiskunnassa vähemmän tärkeäksi? Julkisella puolella molemmat työskentelevät. On huono jos vedenpuhdistuslaitos ei toimi mutta on myös huono, jos vanhukset jätetään kuolemaan sänkyihinsä mistään välittämättä. Eikä se vanhustenhoitajankaan työ kevyintä ole fyysisestikään.

Miksi?

Ei tarvitse mennä pitkälle menneisyyteen kun naiset olivat kotona, ja hoitivat lapset, vanhukset, siivouksen, ompelun, puutarhanhoidon ja minkä lie muun. He eivät saaneet siitä palkkaa, vaan elivät miehen ansiolla. Koska mies toi leivän pöytään. Tällainen naisellinen työ siis tuli vähän kuin sivussa, ja ehkä sitä pidettiin oletuksena, ja miehen ansioista oltiin enemmän riippuvaisia. Koska naiset eivät olleet yleisesti ottaen missään valta-asemassa yhteiskunnassa, ehkä kun hoitotyöstä ja lastenhoidosta ym. muodostettiin palkkatyötä, sitä ei koskaan arvostettu samalla lailla.

Ja jos näin on, on vääryys että naisvaltaisilta aloilta maksetaan vähemmän palkkaa. En pidä sanasta feminismi mutta pidän sanasta tasa-arvo.

Toisaalta ei ole tasa-arvoa laittaa nais- ja miespopulaatio samalle viivalle, kuten sanoa naiselle "rupee putkimieheks äläkä valita", jos näiden populaatioiden välillä on erilaisia vahvuuksia ja laatuja ja kiinnostuksen kohteita.
Related image

Rupee putkimieheks äläkä valita. Miksi naiset tyypillisesti suuntautuvat huonommin palkatuille naisvaltaisille aloille kuten sosiaali- ja terveysalalle? Näin nojatuolifilosofimaisesti keksi ainakin seuraavat syyt:
- Sosiaalinen malli. Tytöt näkevät naisia hoitajina ja partureina, miehiä putkimiehinä ja nuohoojina. Tämä malli näkyy tosielämässä, elokuvissa, piirretyissä...
- Tytöt opetetaan tytöiksi: heille ostetaan nukkeja joita voivat hoitaa, ja tytöiltä odotetaan enemmän siisteyttä mitä pojilta jne.
- Tietyt alat koetaan historiallisista syistä suotavammaksi tytöille kuin toiset -tällaiset piilevätkin arvot lapsi herkästi imee
-Erilainen fysiikka -naiset ovat tyypillisesti heikompia -tämä tosin ei vaikuta suurimpaan osaan aloista
- Ehkä jonkinlainen muu biologinen komponentti -naisilla on matalammat testosteronitasot mitä miehillä esimerkiks
- Mahdolliset syvemmällä olevat vaikutukset. Tulee mieleen tutkimus missä osallistujat katsovat videota missä vauva itkee. Jos osallistujille kerrotaan,että vauva on poika, he kertovat että kokevat vauvan vaativan jotain, ja että he jättävät vauvan maahan. Jos osallistujille kerrotaan, että vauva on tyttö, he ottavat itkevän vauvan syliinsä koska se kaipaa lohtua. Eli poikavauva nähdään itsenäisenä vaativana, tyttövauva riippuvaisena hauraana. Toisaalta tällainen voisi vahvistaa tyttöjen tunneälyä vaikkei niinkään itsenäisyyttä.

Eli vaihtoehdot:
1. Tyypillisesti tai historiallisesti naisvaltaisten alojen palkka koulutukseen ja työmäärään ja vastuuseen nähden yhtä isoksi mitä miesvaltaisten alojen
2. Kannustetaan naisia myös miesvaltaisille aloille. Tämä vaatisi yhteiskunnallisen muutoksen erilaisine animaatioelokuvineen. Ja tämä vaihtoehto on eettinen ainoastaan jos koetaan ettei nais- ja miespopulaatioiden välillä ole eroja esimerkiksi kiinnostusten suhteen, mitä suuresti epäilen.
3. Annetaan asian olla miten se on nyt, antaen epätasa-arvon vallita sukupuolten välillä

Huom. Tämä hajatelma koski ainoastaan tyypillisesti naisvaltaisten ja tyypillisesti miesvaltaisten alojen palkkaeroja. On toki ammatteja mitkä ovat tyypillisesti tasaväkisiä sukupuolen suhteen esim. näyttelijät. Lisäksi on toki muita syitä siihen, miksi naiset saavat keskimäärin vähemmän palkkaa kuin miehet (esim. se, että miehistä tulee todennäköisemmin johtajia ja etenevät urallaan, samalla kun naiset kouluttautuvat enemmän, mikä olisi toki toisen nojatuolifilosofoinnin paikka). Lisäksi populaatioista puhuttaessa ajatukseen sisältyy myös käsite hajonta ja sitä kautta yksilölliset erot.