Päivän ajatukset

Mietin joskus nuoruudessani usein, valitsisinko totuuden vai onnen. Se tuntui jotenkin jostain syystä kriittiseltä kysymykseltä. Ja pitkän epäröinnin ja puntaroinnin jälkeen valitsin aina onnen –ennemmin naurava kahjo kuin masentunut tyyppi, joka tietää miten asiat ovat. Mitä sillä totuudella tekee anyway loppujen lopuksi.

Mutta mitä jos totuus onkin onni? Silloin ei ole väliä kumman valitsee, vaikkakin onni saattaa olla helpompi tie.

------------------

Jos jotakin asiaa haluaa liikaa, sitä ei elämä anna. Sitä en tiedä, mitä pitää tehdä, että se jotakin tiettyä antaisi. Usein siinä pisteessä sitä tosin juurikin haluaa liikaa.

Ajattelen, että kaikki tyhmä itsessä on kuoltava, ja siksi elämä ei ruusuilla tanssimista ole. Näytän murhaavaa katsettani jokaiselle, joka sanoo elämän olevan pelkkää hakuna matataa. Ei se muuten ole, päinvastoin. Vaikka pimeässä luotaakin valoa, ei se pimeys valoksi siinä luotaamisessa muutu. Ja jos joku ei pimeyttä näe, ei se tarkoita ettei pimeyttä ole –silloin tuskin vain on kurkistettu pinnan alle.

Ja koska kaikki tyhmä itsessä on kuoltava, elämä ei voi antaa niitä asioita, mitä liikaa haluaa. Eihän sitä silloin kasvaisi, viisastuisi.

Ja niille, joille elämä antaa juuri sen kaiken –onneksi olkoon, on juhlimisen aika! Ja, odottakaa vain… sillä elämän perusluonne ei valitettavasti muutu. Siksi buddhalaisuuden ensimmäinen teesi on, että elämä on kärsimystä. Mutta juhlikaamme silti tänään, ja itkekäämme vasta kun sen aika on.



Ja toki sen kaiken alta voi löytyä ilo, mutta se on taas toinen juttu...

--------------------

Olen yhä hämmentynyt siitä kuinka laulaja nimeltään Nahko Bear tuntuu olevan niin syncissä kanssani, tai siis toisin päin. Ihastuin jo kun kuulin hänen äänensä ensimmäisen kerran, ja sen jälkeen ihastuin hänen kappaleisiinsa. Upeaa, tehdäänkö tällaistakin musiikkia! Huokaukseni ja huudahdukseni oli sama, kuin silloin alle kouluikäisenä lapsena kuullessani ensimmäistä kertaa Vanessa Maen viululla soittaman Vivaldin säveltämän Stormin. Unohdin hengittää siinä hetkessä, ja jalat melkein pettivät alta. Vihdoinkin oikeaa musaa, halleluja!
https://www.youtube.com/watch?v=mdFrn89x74k

Ja sen jälkeen opin että hänen taiteilijanimensä ei ollut Nahko vaan Nahko Bear, ja että hänen albuminsa nimi on I am a bear. Voi, miksi juuri karhu? Miksi karhu on eläimistä lähimpänä minua jotenkin, olisin voinut nimetä oman albumini ihan samalla tavalla nimittäin. Varmaan olisinkin.

Onhan hän suosittu, että tuskin olen ajatuksissani ainoa...
https://www.youtube.com/watch?v=YGVg_OFcLcc&list=RDFLX2uoGHGtw&index=4

Ehkä kun uskonnot perinteisinä instituutioina ovat menettäneet merkitystään, uudenlainen hengellisyys on nostanut päätään, mitä Nahko Bear:kin on ilmentämässä...

hetki voi olla kaunis

Se kun ei ole oikeastaan kiinni missään, mutta silti tuntuu tosi hyvältä. Silloin luottaa elämään todella paljon. Ja uskon, että silloin jotain kaunista voi tapahtua, kun elämälle on antanut tilaisuuden, vaikka ei se tunne sellaisesta ole riippuvainen.

Pointti kai kaikessa on juuri sen luotaaminen. Ja sitä tunnetta hain matkustamisessa, niitä hetkiä kun tuntemattomassa paikassa tuntemattomien ihmisten ympäröimänä vailla suunnitelmia antaa elämän virrata lävitseen siitä nauttien.

Yhtäkkiä tuntuu sille, etten juuri nyt ainakaan pelkoa jaksaisi palvella. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ? Elämä on lyhyt, hirmuisen lyhyt. Tyynellä valtamerellä on suuria aaltoja. Surffilauta, passi ja hammasharja mukaan.