19-vuotiaana
ollessani mulle sanottiin että olin jotenkin (hyvällä tavalla) erilainen. koska
etsin myös ”totuutta”, koska olin etsijä.
olin sillon että
mitäh. omine pikku kiinnostuksenkohteideni ja ahdistuksineni. siis mitä
totuutta täh??
se samainen
tyyppi sanoi että lueppa Nietzscheä. kyseenalaista kaikki se mitä olet oppinut.
luin Nietzscheä
ja tajusin ehkä yhden irrallisen lauseen aina noin 20 lauseesta. pidin niistä
lauseista kovin. olin löytänyt jotain hienoa, jotain syvältä, jotain todellista.
yliopistoon
mennessäni otin taas Nietzschen esiin, ja nyt sitä filosofiassa opiskellessamme
tajusin siitä vähän enemmän. pidin yhä tyypistä vaikka halusinkin nähdä hänessä
buddhistin, en nihilistin. halusin nähdä valon, en jonkun rikkovan illuusioita
pimeydessä.
ne seuraavat
viisi vuotta olivat hapuilua valoon sitä koko ajan lähestyen. Nietzschen vähän
unohdin koska se ei tarjonnut vastauksia. puhumattakaan siitä että joka sivun osittainen
ymmärtäminen vaati tuskallisen paljon vaivaa mitä en halunnut. luinkin
buddhalaisia tekstejä, Tao te chingiä (taolainen upea teksti!), ihmisten
kokemuksia ja käsityksiä, ... ja reflektoin näitä omaan kokemuspohjaani.
ja nyt. nyt
tajuan että hän oli ollut oikeassa. olen hyvällä tavalla erilainen.
Intiassa yogi sanoi minulle, että minun on
pidettävä itseni puhtaana. olen puhtaan veden kala joka ui nyt likaisessa
vedessä. siis psykologisesti ilmaisten, olen vähän liian herkkä tähän
maailmanmenoon. tosin häntä ei psykologiat kiinnostanut... hän opetti minulle
tuskallisen paljon, ja sanoi syyksi tähän olevan se, että hän näki minun
auttavan tulevaisuudessa muita heidän henkisessä kehityksessään. olin hänen
mielestään sisältä liian puhdas muuhun, vaikka olinkin kerryttänyt ympärilleni
likakerroksen tässä 27-vuoden aikana. ja sitä likakerrosta vieläkin hänen
näkemyksensä mukaan olen puhdistamassa nyt, vaikka iso osa jäi kuulemma Intiaan.
en tiedä mutta
jotain hyvää Intiassa tapahtui.
esimerkiksi
viiden vuoden vaikea unettomuus, jonka takia olen nähnyt niin lääkäreitä,
koulupsykologin kuin hypnoterapeutinkin, taisi jäädä sen sileän tien sinne...
tämän yogin lainaus, ja viisaus kiteytettynä:
” Let the heart guide.. Let the nature confirm it..
and joy sprouts spontaneously.. This is the part of wisdom.. everything else is way of chytias.. :D :D :D “
chytia on käytännössä miltei
jokainen ihminen, tyhmelys joka elää illuusioissaan.
No comments:
Post a Comment