se on jännä. kuinka ihminen etsii onnea itsensä ulkopuolelta.
vaikka se löytyy sisäpuolelta.
se on jännä. minäkin syyllistyn tähän toistamiseen. sellaiseen meidät on vain ohjelmoitu, eipä siinä.
mut hei oikeesti, se löytyy sisäpuolelta. et jos joku ei tiennyt niin nyt ainaki kuuli senki.
toki kun sinne sisäpuolelle tiiraa, niin sieltä löytyy yleensä epämääräisiä liejuisia möhkäleitä mihin ei halua koskea, tyhjyyden tunnetta, pimeyttä ja pari python -käärmettä. eihän sinne helvetti halua tiirailla. ennemmin etsii niitä hassunhauskoja saippuakuplia ilmasta kuin neulaa heinäsuovasta.
et ei se ole ihme. ja vielä kun lisää meidän apinanraivolla käyvän mielen mukaan kuvioihin, joka ponkaisee meidät sekunnissa jo kaikkialle paitsi sisäpuolelle.
et ei se helppoo oo, kellekkään. eivät ihmiset huvikseen luostareissa ja Himalajan luolissa meditoi.
mut niin se anyway on, siitä ei pääse mihinkään. onni löytyy sisäpuolelta, ei ulkopuolelta. mutta se kyllä löytyy vasta sitten kun ne Pythonit sun muut on raivattu sieltä pois.
No comments:
Post a Comment