karate. kun opettaja kysyi juoksemisemme jälkeen minulta että olenko maratoonari (päivän vitsi). kerta juoksutyyli oli semmoinen. niin. kyllähän minä viime vuonna juoksin viisi kilometriä taukojen kera tai jotain. voi näitä amerikkalaisia. :)
filosofiasta. otinpa sitten maisteritason kurssin. koska ilmeisesti pystyin. ensimmäistä kertaa kysyttiin oppitunnilla, että mistä aiheista minä olen kiinnostunut kurssissa. hmm. kiitettävän arvosanan perässä siis ei olla tässä juoksemassa. vuokrasin kurssia varten kirjan joka on sen paksuinen että siihen sisältyy vähintäänkin kaksi raamattua. luen sitä nyt, 50 centin soidessa korvalappustereoista. ihan paras yhdistelmä.
piano. soittelin pientä neekerinpoikaa, ja sitten tummaihoinen talonmies tuli kuuntelemaan, ja kysyi että mitäs kipaletta sinä täällä soittelet. avasin suuni vastatakseni. skannasin kappaleen nimen päässäni läpi. 'it is just one song i used to play long time ago' onneksi vastasin. en: neekerinpusuja söin ja pientä neekerinpoikaa iloisesti soittelin kun olin nuori. hei mitä sinä sen veitsen kanssa.
No comments:
Post a Comment