elama on kivaaaaaaa. paitsi unettomuus (!!!).

oon nakojaan petrannu viime aikoina englannin kielessa, suullisesti. ainaki eilen kysyttiin pippaloissa muutaman kerran, etta oonko tasta Skottikaupungista kotoisin. :p olivat kylla kaikki jonkunmoisia ulkomaalaisia. ei tassa nimittain mitaan skottiaksenttia oo onneks (!) rakentunu. tai no olishan se ehka hauskaa.
ehka viela enemman ku kunnon skottiaksentin haluisin semmosen etela-USA:laisen billyhillyaksentin. se vasta mahtava olis! hitto ku en sita kehittany ku siela olin. vietin aikaa liian sivistyneiden ihmisten parissa..... takaisin sinne ja McDonaldsille duuniin pariks vuodeks. sitte kuule lahtis.

tuntui tanaan yhes vaihees ihan ku olisin ollu Friends -sarjassa henkilona. mita oon aina halunnu kokea. samantyyppista dialogia, samaa vitsikasta nopeatemposuutta, samaa cooliutta, samaa sapinaa. arkea. avoimmuutta, oppimista, ei negatiivisuutta, kyseenalaistamista.
se oli hauska kokemus se.

ah, mutta tama perskutin lopputyo pitais viimeistella.................................. taidan menna kylla kotiin syomaan. en juuri nyt kykene perustelemaan miksi taman tutkimuksen itse asiassa teinkaan. hmm, linssi-riisikeittoa ehka, viimeisimpia suosikkejani.